Arktis सार्वजनिक
[search 0]
अधिक
Download the App!
show episodes
 
Artwork
 
Arktisten sotien kaiut on nuorten tutkijoiden Aleksi Rikkisen ja Emil Kastehelmen luotsaama podcast, joka jatkaa tv-dokumenttisarja Vaietut arktiset sodat teemojen käsittelyä - ensin toisen maailmansodan ja sen jälkeen kylmän sodan vuosikymmeninä - Suomen ja pohjoisen Fennoskandian alueella. Molemmilla kausilla pohjoisen alueen taisteluihin, tapahtumiin ja kehityskulkuihin perehdytään yhdessä historioitsijoiden ja tutkijoiden kanssa. Kuinka tuhoisaa olisi ollut pohjolalle, jos suurvaltojen v ...
  continue reading
 
Artwork

1
Podcast fra UiT Norges arktiske universitet

UiT Norges arktiske universitet

Unsubscribe
Unsubscribe
मासिक
 
UiT Norges arktiske universitet er nordområdenes største utdannings- og forskningsinstitusjon med studiesteder i Tromsø, Alta, Narvik, Harstad, Hammerfest, Kirkenes, Bodø, Bardufoss, Mo i Rana og Svalbard. UiT er et breddeuniversitet som bidrar til en kunnskapsbasert utvikling regionalt, nasjonalt og internasjonalt. Vi skal utnytte vår sentrale beliggenhet i nordområdene, vår faglige bredde og kvalitet og våre tverrfaglige fortrinn til å møte fremtidens utfordringer. Les mer på vår nettside: ...
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Arktisten sotien kaiut -podcastin toinen kausi alkaa sukelluksella kylmän sodan alkuvaiheisiin pohjolassa. Rauhan Neuvostoliiton kanssa tehnyt Suomi joutui luovimaan valvontakomission talutushihnassa, ja maahan sodan aikana kertynyt tiedusteluosaaminen kiinnosti ulkomailla. Jaksossa tutkitaan lisäksi sitä, minkälaisesta tilanteesta Norja ja Ruotsi …
  continue reading
 
Länsivaltoja vaivasi kylmän sodan alkuvuosina huutava pula Neuvostoliittoa koskevasta tiedustelutiedosta, ja siksi läntiset tiedustelupalvelut värväsivät suomalaisia kaukopartioveteraaneja vaarallisille vakoilumatkoille rautaesiripun taakse. Jaksossa syvennytään partiotoiminnan taustoihin ja vaiheisiin tiedusteluhistorian tutkijan Mikko Porvalin ka…
  continue reading
 
Suomella oli kylmän sodan aikana edessään liuta vaikeita maanpuolustukseen liittyviä ongelmia - vähäisillä resursseilla piti puolustaa laajaa aluetta ylivoimaista vihollista vastaan. Tilanne vaati epätavallisten menetelmien korostamista, kuten sissitoiminnan ja sissisodankäynnin kehittämistä. Suomalaisesta sissitoiminnasta kylmässä sodassa kertoo s…
  continue reading
 
Suomen Lappi oli kylmän sodan alussa valtatyhjiö, jonka infrastruktuuri oli raunioina ja puolustaminen vaikeaa. Politiikan kulisseissa presidentti Urho Kekkonen teki jopa ehdotuksia alueen luovuttamisesta Neuvostoliitolle. Lännessä Norja ja Ruotsi eivät luottaneet Suomen kykyyn puolustaa Lappia sotatilanteessa, ja siksi rajoille nousi vahvoja linno…
  continue reading
 
Puolueeton Suomi oli kylmän sodan aikana otollinen ympäristö niin Neuvostoliiton kuin länsivaltojen vakoojille. Keitä Suomessa liikkui, mitä tietoa täältä kaivattiin ja millä keinoilla sitä hankittiin? Jaksossa pureudutaan muun muassa Neuvostoliiton pintavakoiluun ja illegaaleihin sekä Suomessa paljastuneisiin vakoojarenkaisiin tiedusteluhistorian …
  continue reading
 
Pohjoismaiden ilmatila kiinnosti suurvaltoja kylmässä sodassa niin pommikoneiden kuin tiedustelutiedon näkökulmasta. Samalla Suomen puolustusvoimia koskevat rajoitukset purivat kipeästi ilmavoimiin ja ilmatorjuntaan. Pahimmillaan Lapissa saatiin seurata sivusta, kun ulkovaltojen tiedustelukoneet risteilivät maan ilmatilassa. Jaksossa syvennytään ky…
  continue reading
 
Jaksossa pureudutaan Suomen salaisiin puolustussuunnitelmiin kylmän sodan aikana. YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa rajoitti puolustuspoliittista liikkumavaraa ja edellytti valmistautumista länsivaltojen hyökkäykseen. Todellinen uhka tuli suomalaisupseerien näkökulmasta idästä, mutta suunnitelmat Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta pidettiin vain pi…
  continue reading
 
Suomen talous nousi maailmansodan jälkeen jaloilleen, ja idänkauppa kehittyi Suomelle tärkeäksi kylmän sodan aikana. Neuvostoliitolle Suomi oli puolestaan hyödyllinen reitti saada läntistä teknologiaa ja osaamista vientirajoituksista huolimatta. Idänkaupasta ja tieteellis-teknologisesta yhteistyöstä kertoo vanhempi yliopistonlehtori Sari Autio-Sara…
  continue reading
 
Kylmän sodan suurvallat valmistautuivat globaaliin ydinsotaan, jonka vaikutukset olisivat tuntuneet myös Pohjoismaissa. Miten suunnitelmat koskettivat Suomea, ja kuinka Suomi valmistautui suojelemaan väestöään pahimman varalta? Dosentti Ville Jalovaara kertoo, miten Suomesta kehittyi kylmän sodan vuosikymmeninä vaatimattomista lähtökohdista väestön…
  continue reading
 
Kylmän sodan aika näkyi Suomessa niin ulkoisina kriiseinä kun sisäisenä kehityksenä. Jaksossa käsitellään Prahan kevään aiheuttamia reaktioita ja toisaalta suomalaisen yhteiskunnan sisällä vaikuttanutta suomettumista. Sarjan päätteeksi pohditaan myös, mitä Neuvostoliiton romahdus lopulta merkitsi Suomessa. Vieraina dosentti Lasse Laaksonen ja kansa…
  continue reading
 
Sota oli päättynyt. Lappi oli raunioina ja useat paikalliset joutuivat aloittamaan uuden elämän rakentamisen täysin tyhjästä. Materiaalisen tuhon lisäksi sota vaurioitti vakavasti muun muassa saamelaisten kulttuuria, ja samalla sen sulautuminen suomalaiseen valtakulttuuriin nopeutui huomattavasti.Vielä tänä päivänä Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjass…
  continue reading
 
Toinen maailmansota oli loppumassa ja Hitler elätteli vielä toiveita Saksan selviytymisestä. Saksa halusi pitää Norjan hallussaan, joten saksalaisjoukot rakensivat Lyngen-linjan puolustusaseman Pohjois-Norjaan.Huhtikuussa 1945 Siilasvuo ilmoitti, että saksalaiset olivat poistuneet Suomesta ja toinen maailmansota oli Suomen osalta päättynyt. Saksala…
  continue reading
 
Neuvostoliitto halusi Petsamon alueen takaisin hallintaansa ja käynnisti pohjoisen alueen kaikkien aikojen suurimman taistelun, Petsamo-Kirkkoniemen suurhyökkäyksen. Saksa oli löytänyt uuden nikkelin lähteen Itävallasta, joten se vetäytyi Petsamosta ja tuhosi kaivoksen perusteellisesti.Käsivarren suunnalla suomalaiset yrittivät ajaa saksalaisia ulo…
  continue reading
 
Saksa aavisti Suomen rauhantunnustelut Neuvostoliiton kanssa ja valmisteli vetäytymis- ja puolustussuunnitelmia pohjoisessa. Saksan asevoimille elintärkeä Petsamon nikkelikaivos oli pidettävä hinnalla millä hyvänsä. Neuvostoliitto ja Suomi solmivat rauhan, ja Suomi siirtyi liittoutuneiden puolelle. Rauhanehtojen mukaan Suomen oli karkotettava saksa…
  continue reading
 
Lapin erämaa kuritti saksalaissotilaita. Pohjoisen kehittymätön infrastruktuuri ja karut olosuhteet ajoivat sotilaat juopottelemaan. Myös Suomeen tuotujen sotavankien kohtelu oli kyseenalaista. Kymmenet tuhannet sotavangit rakensivat Lapin infrastruktuuria epäinhimillisissä olosuhteissa. Vankien kohtelu ja rangaistukset suututtivat siviiliväestöä, …
  continue reading
 
Saksalaiset eivät pärjänneet Lapin erämaaolosuhteissa ja suomalaiset sotilaat opastivat joukkoja. Kesäinen helvetti koetteli myös suomalaisia. Kiestingin armoton mottitaistelu aiheutti tuntuvia tappioita saksalaisten epäonnistuttua etenemisessään. Suomen sotilaallinen johto huomasi Saksan sotakoneiston yskimisen, mikä viilensi valtioiden välejä.Epä…
  continue reading
 
Saksan armeijan massiiviset joukot käynnistivät operaatio Barbarossan Lapissa. Joukkojen saapuminen pohjoiseen aiheutti paikallisessa väestössä hämmennystä, mutta myös turvallisuuden tunnetta. Siviilit ja sotilaat kehittivät uusia keinoja niin kommunikointiin kuin yhteiseloon, mikä ei sujunut aina ongelmitta.Saksalais- ja suomalaisjoukot lähtivät p…
  continue reading
 
Rauhan myötä taistelut Neuvostoliiton ja Suomen välillä olivat keskeytyneet, mutta pelko itänaapurin uudesta hyökkäyksestä oli läsnä. Suomi alkoi lähentyä Saksan kanssa, ja saksalaiset löysivät uusia intressejä Suomen tukemiselle. Tilanne muutti myös suomalaisen siviiliväestön suhtautumista saksalaisiin.Joulukuussa 1940 Saksan operaatio Barbarossan…
  continue reading
 
Suomen tilanne talvisodassa oli heikko, ja Neuvostoliitto eteni yhä syvemmälle varsinkin Pohjois-Suomessa. Ulkomailta saapui vapaaehtoisia joukkoja ja varusteapua, mutta avunanto ei ollut täysin vilpitöntä. Myös joukkojen ja varusteiden epätasaisuus sekä logistiikka aiheuttivat haasteita Suomelle.Suomi suostui pakon edessä rauhaan, ja kaukaa tullei…
  continue reading
 
Arktisten sotien kaiut -podcastin ensimmäisessä osassa syvennytään sodan alkuvaiheisiin ja tarkastellaan, mikä merkitys Petsamon alueella oli sodassa. Jaksossa avataan myös Lapin ryhmän komentajana toimineen, räiskyvän ”kapinakenraalin” Kurt Martti Walleniuksen persoonaa, joka aiheutti ristiriitoja ja herätti jopa maailmanlaajuista huomiota.Suomen …
  continue reading
 
Sunne valg for alle - innsikt gir bedre folkehelseDet er noe å nå ut med budskapet? Men hvordan formidle slik at en også når inn?Medvirkende:Torkjell SandangerSarah RosenbaumJo RøslienProgramleder: Audun Hetlandद्वारा UiT Norges arktiske universitet
  continue reading
 
Sunne valg for alle - innsikt gir bedre folkehelseHvordan formidle et budskap slik at folk forstår?Medvirkende: Torkjell SandangerSarah RosenbaumJo RøslienProgramleder: Audun Hetlandद्वारा UiT Norges arktiske universitet
  continue reading
 
Grønland er som resten af verden ramt af corona-pandemien. Men coronavirussen er blot en af mange sygdomme, som har hærget landet. I denne episode fortæller vi om Grønlands unikke epidemihistorie. Vi går tæt på koppe-epidemien i 1733-34, som truede med at udslette Inuit i Grønland, og blev begyndelsen til enden på Hans Egedes missionsarbejde. Vi ta…
  continue reading
 
Hva er de beste metodene for å besvare samfunnsfaglige spørsmål? Ulike fag vil velge ulike metoder for å tilnærme seg samme spørsmål, men hva er forskjellene? I denne episoden av podcasten "Gators metode" diskuterer ansatte innenfor ulike fagretninger hvordan samfunnsfaglige spørsmål best kan besvares. Medvirkende: Camilla Brattland, Jonas Stein, U…
  continue reading
 
Hva er de gode forskningsspørsmålene i ulike samfunnsfag? I denne episoden av podcasten "Gators metode" diskuterer ansatte innenfor ulike fagretninger hva som er gode forskningsspørsmål. Medvirkende: Camilla Brattland, førsteamanuensis i samfunnsplanlegging og kulturforståelse, Jonas Stein, førsteamanuensis i statsvitenskap, Unn-Doris K. Bæck, prof…
  continue reading
 
Hva er studentenes erfaringer med kvantitativ metode, og hva er deres råd for å knekke koden? I episode 2 av podcasten "Gators metode" forteller studenter ved statsvitenskap og samfunnsplanlegging og kulturforståelse om hvordan de tilnærmet seg faget og hvilke løsninger de fant. Medvirkende: Marte Karoline Laundal, student i samfunnsplanlegging og …
  continue reading
 
Hva er studentenes erfaringer med GIS, og hvordan har de fått bruk for GIS i studier og arbeidsliv? I denne episoden av "Gators metode" forteller studenter om sine erfaringer med hvordan de lærte seg GIS og hvordan de knakk koden i faget. Medvirkende: Signy Antoinette Killingmo, masterstudent i fiskeri- og havbruk, Bjørn Erik Hansen, vitenskapelig …
  continue reading
 
Hva er GIS, og hvilke spørsmål kan det svare på? I denne episoden av "Gators metode" diskuteres ulike definisjoner av GIS og hvilke problemstillinger GIS kan hjelpe deg med å svare på. Medvirkende: Camilla Brattland, Kari Elida Eriksen, Bjørn Erik Hansen og journalist Svein Harald Lian.द्वारा UiT Norges arktiske universitet
  continue reading
 
Kan foreleserne lære av sine studenter, og hvordan lærer studenter best? I denne episoden av "Gators metode" diskuterer studenter og ansatte sine erfaringer med å lære seg samfunnsvitenskapelige metoder og hvilke læringsformer som fungerer best.Medvirkende: Camilla Brattland, Marcus Buck, Kristine Strøm, Øystein Solvang og journalist Svein Harald L…
  continue reading
 
Loading …

त्वरित संदर्भ मार्गदर्शिका